Kissa vanhenee

KissaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Malline:Page.keys: kissa, vanha, vanheneminen, vanhus, vanhuus, kissavanhus, vuotias, vanhan kissan hoito <keywords content="kissa, vanha, vanheneminen, vanhus, vanhuus, kissavanhus, vuotias, vanhan kissan hoito" />

ELT Suvi Pohjola-Stenroos Felina Kissaklinikka

Kissan vanhuus alkaa noin 10-15 vuoden ikäisenä, nykyään ei ole harvinaista tavata yli 20-vuotiastakaan kissaa. Hyvä terveydenhoito elämän kaikissa vaiheissa ja lääketieteen voimakas kehittyminen ovat luoneet mahdollisuudet mahdollisimman pitkän elinkaaren toteutumiseen kissojenkin kohdalla.

Ikääntyminen on luonnollinen tapahtuma. Seurauksena on havittavissa muutoksia aistimisessa, lämmönsäätelyssä, energia-aineenvaihdunnassa ja hormonitoiminnassa. Ikääntyneen kissan kaloritarve pienenee ja keskeisten välttämättömien amino- ja rasvahappojen tarve korostuu syödyn ruokamäärän vähentyessä. Ikääntyvän kissan eri sisäelinten muutokset johtavat mm. hormonitoiminnan muutoksiin: herkkyys mm. saada vanhuuteen liittyvä sokeritauti tai kilpirauhasen liikatoiminta tulevat esille. Samoin elinmuutokset aiheuttavat mm muutoksia lääkeaineiden käyttäytymiseen elimistössä. Ikääntyneen kissan reaktiot ulkomaailmaan muuttuvat, se ei näe yhtä hyvin kuin ennen, ei kuule, ei maista eikä haista. Aistimuutoksista johtuen kissa voi käyttäytyä helpommin ärtyneesti, nukkua aikaisempaa enemmän, ja kadottaa ruokahaluaan. Kissan vanhuuteen liittyy myös infektiosairauksien vastustuskyvyn huononeminen. Jo 8 - 9-vuotias kissa on alttiimpi infektiotaudeille kuin nuoremmat toverinsa.


Vanhan kissan hoito

Vanhan kissan hoitaminen edellyttää hoitajalta lisääntynyttä empaattisuutta, parempaa huomiokykyä ja nopeampaa reaktiovalmiutta. Ongelmien aikainen havaitseminen on tärkeää, koska kuntoutumisen edellytykset ovat huonommat ja hitaammat kuin nuoremmilla kissoilla.

Kissanvanhuksen ruokinnassa huomioidaan monipuolisuus. Syöty ruokamäärä usein pienenee, koska kissavanhus nukkuu suuren osan päivästään. Vaarana saattaa olla laihtuminen. Asiaa voidaan korjata kasvattamalla ruuan kaloritiheyttä sopivasti proteiinin laatua ja rasvan määrää lisäämällä. Jos kissavanhuksella on munuaisten vajaatoimintaa, sokeritautia tai kilpirauhasen liikatoimintaa, on erityisruokavalio osa taudin hoitoa ja suunniteltava yhdessä eläinlääkärin kanssa. Joillakin kissanvanhuksilla on taipumusta ylipainoon. Ylipaino tulisi saada pois, koska se altistaa sokeritaudille, kuormittaa niveliä, rasittaa sydäntä ja altistaa kasvaimille. Ylipaino syntyy liiallisesta kalorimäärästä suhteessa kissan aktiivisuuteen. Laihduttavaa kissaa ei saa paastottaa, koska kissan maksan aineenvaihdunta kärsii ja johtaa hengenvaaralliseen maksasairauteen. Laihduttamisen tulee tapahtua hitaasti ja harkiten käyttäen tarkoitukseen suunniteltuja dieettejä tai kotiruokaa vitamiini- ja hivenainelisäyksillä terästäen.

Kissavanhus ei usein siisti itseään yhtä säännöllisesti kuten nuoremmat. Myös ihon kuivuessa karvaa alkaa irrota yhä enemmän. Vaarana on karvan joutuminen ruuansulatuskanavaan ärsyttämän limakalvoja. Koska vanhan kissan ruuansulatuskanavan peristalttinen liike on muutenkin hidastunut, on karvan tuottama ärsytys vain pahasta ja johtaa usein tukoksiin. Kissa tulisi harjata päivittäin huolellisesti. Harjaamisella estetään karvan joutuminen mahasuolikanavaan, stimuloidaan ihon verenkiertoa ja piristetään kissaa psyykkisesti. Ihon kasvaimet tai muut muutokset tulee näyttää mahdollisimman nopeasti eläinlääkärille hoitotilanteen arvioimiseksi.

Kissavanhuksen hampaat

Suu on varmasti kissan kotihoidossa unohdetuin paikka. Ravinnosta ja bakteeritoiminnasta syntyvä plakki mineralisoituu syljen suolojen avulla hammaskiveksi, joka tuhoaa hampaan tukikudoksia ja johtaa ennenaikaisiin hampaan menetyksiin. Tämä kaikki on estettävissä harjaamalla kissan hampaat päivittäin. Mitä aikaisemmin aloitetaan sitä paremmat ovat hoitotulokset. Kissalle tarkoitettuja hammasharjoja ja -tahnoja saa eläinlääkäriltä. Ihmisten hoitovälineitä ei tule käyttää, koska tahnoja ei ole tarkoitettu nieltäviksi, ja maku ärsyttää kissan kuolaamaan. Jos kissan suussa on hammaskiveä reilusti, aloitetaan kotihoito eläinlääkärissä käynnin jälkeen. Suun hoidon yhteydessä on suotavaa tarkastuttaa mm. ison verinäytteen munuaisarvot. Munuaisten vajaatoiminta altistaa limakalvojen ongelmille mm. suussa, ja kotihoitoa tulee tehostaa.

Vanhan kissan terveysongelmista

Munuaisten vajaatoiminta on yleisin vanhan kissan ongelmista. Varhaisoireina tavataan lisääntynyttä juomista, virtsaamista, huono ruokahalu, pahanhajuinen hengitys, haavautumia suussa, ja satunnaista oksentelua. Sairaus etenee salakavalasti, noin 70 % munuaisten toimintakyvystä on mennyt, kun oireita voidaan havaita.

Munuaisten toimintakykyä ei voida palauttaa, mutta tukihoidolla sairauden etenemistä voidaan hidastaa ja saada jäljellä oleva toiminta käytetyksi mahdollisimman kudosta säästävällä tavalla. Hoitona käytetään mm. erikoisruokavalioita, mahalaukun limakalvoja suojaavia lääkkeitä, ja säännöllistä nesteytystä. Hyvää, raikasta vettä tulee aina olla saatavilla runsaasti.

Mahasuolikanavan ongelmista ummetus on vanhalle kissalle tyypillistä. Ummetuksen aiheuttaa mahasuolikanavan vähentynyt liike sekä mm. karvan kertyminen suolen pinnalle. Ummetusta voidaan torjua nk. massaa muodostavilla mahasuolikanavan ulostuslääkkeillä, joita sekoitetaan säännöllisesti ruokaan. Esimerkiksi 1 tl Metamucilia päivittäin aterioissa tai noin 1 ml Levolacia ruoassa helpottaa lievissä tapauksissa. Pahemmissa tapauksissa voidaan tukena käyttää mahasuolikanavan peristalttista liikettä lisääviä lääkkeitä säännöllisesti.

Aineenvaihduntasairauksista kilpirauhasen liikatoimintaa ja sokeritautia tavataan vanhoilla kissoilla useimmin. Kilpirauhasen liikatoimmiasta kärsivän kissan perusaineenvaihdunta on kiihtynyt huomattavasti: kissa yleensä syö paljon, ulostaa ja virtsaa paljon (usein minne sattuu), juo reilusti, laihtuu, on käytökseltään odottamaton ja äksyilee. Sairautta ei kliinisesti voida erottaa sokeritaudista, joten eläinlääkärin tutkimuksissa verikokeet ovat keskeisessä asemassa. Sekä sokeritautia että kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa jopa useita vuosia menestyksekkäästi.

Maksa on elimistön keskuslaboratorio. Vanhan kissan maksan toimintaa uhkaavat kudoksen rappeutuminen ja erilaiset sairaudet. Maksataudin oireita ovat mm. oksentelu, huono ruokahalu, väsyminen, keltaisuus, verenvuototaipumus ja neurologiset muutokset. Monet maksan sairauksista eivät ole parannettavissa, mutta tukihoidolla oireita voidaan lievittää ja pitää kurissa.

Kissojen sydänsairaudet ilmenevät yleensä noin 6–8 ikävuodesta alkaen. Yleisin kissojen sydänsairaus on nk. kardiomyopatia eli sydänlihaksen rappeutumissairaus. Sairauden seurauksena sydänlihas paksunee vieden tilaa kammioiden tilavuudelta ja huonontaa täten sydämen toimintaa. Sairaus voi olla itsenäinen tai seurausta kilpirauhasen liikatoiminnasta tai munuaisten vajaatoiminnasta. Sydänsairauden oireet ovat harhaanjohtavia, koska ne eivät ole selviä, vaan kuuluvat normaaleihin vanhenemisoireisiin. Sydämen ikäseurantaa onkin oikeastaan mahdollista tehdä vain yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, vuosittaisella terveystarkastuksella ja rokotuksilla – sydänäänet kuunnellaan ja tarpeen mukaan tutkitaan röntgenissä tai ultraäänellä. Anemiaa esiintyy toisinaan vanhoilla kissoilla kroonisiin sairauksiin liittyen. Hoito on mahdollista syystä riippuen joko siten, että elimistö itse korjaa tilannetta, siirretään verta tai stimuloidaan punasolutuotantoa lääkkeen voimin.

Ikääntyvän kissan iho kuivuu ja hilseilee, karva muuttuu elottomaksi, ohenee ja lähtee. Iholle saattaa ilmestyä kasvaimia. Ihon muutoksia voi hidastaa huolehtimalla välttämättömien rasvahappojen tarjonnasta ravinnon lisänä. Vanhemmiten myös limakalvojen ja muiden kudosten kunto heikkenee. Vanhemmiten kasvaa myös alttius saada tyriä ym. erilaisia haavautumia, jotka paranevat huonosti tai eivät ollenkaan.

Vanhenemiseen liitty myös riski saada huonon puolustuskyvyn takia leukemiaviruksen aiheuttama lymfosarkomakasvain. Kasvaimen kehittyminen on salakavalaa. Oireina tavataan anemiaa, kuumeilua, huonoa ruokahalua, oksentelua, laihtumista, ripulia ja ummetusta. Lymfosarkomakasvain esiintyy joko imusolmukkeissa, munuaisssa tai suolistossa. Diagnoosiin päästään verikokein, röntgenin ja kudosleikkeiden avulla. Toinen vanhan kissan ongelmavirus on coronavirus. Ikääntyvän kissan immuniteetti heikkenee ja mahdollistaa coronaviruksen mutaation tappavaksi FIP:ksi suotuisissa olosuhteissa.

Ikääntyvä kissa tarvitsee erityishuomiota, yksilöllistä hoitoa ja ravintoa, stressittömyyttä ja aikaa. Ikääntymisen muutoksia ei voi estää, mutta niitä voi hidastaa ja viivyttää oikeanlaisilla hoitotoimenpiteillä. Rakkautta on huomata ja saatella kissavanhusta hellästi elämän viime vuosina siihen saakka, kunnes aika jättää.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
LINKKEJÄ
Työkalut