Kissan käyttäytymisestä ja aisteista

KissaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

ELT Suvi Pohjola-Stenroos Felina - kissaklinikka

Sisällysluettelo

Johdantoa

Kissa on ollut erityisesti ihmisen seuralaisena jo noin 2000 eKr, varhaisempia merkkejä ilmenee Egyptin hautalöydöissä. Geneettisesti DNA-vertailujen pohjalta on todettu, että nykykissarodut pohjautuvat afrikkalaisesta villikissasta (Felis sylvestris lybica), joka suhteellisesti helpompi kesyttää kuin pohjoisempi sukulaisensa (Felis s. sylvestris). Ihmiseen sosiaalistunut kissa on ollut kooltaan koko historiansa ajan suunnilleen samankokoinen kuin nykyinen kissa eli pienehkö. Liekö asiaan vaikuttanut kissan perimmäinen luonne lihansyöjänä ja asian ihmisessä aiheuttama kunnioitus. Koiria sen sijaan ihminen on valinnut useita erikokoisia ja jalostanut nyttemmmin jättirotujakin.

Kissojen pitäminen lemmikkinä on lisääntynyt viime vuosina nopeammin kuin koirien, useissa maissa kissoja onkin enemmän kuin koiria. Esimerkiksi USA:ssa on noin 55 miljoonaa koiraa ja 60 miljoonaa kissaa. Euroopan maista ensimmäisenä kissojen määrä ylitti koirien määrän Sveitsissä.

Koirilla on kaikkiaan enemmän käytösongelmia kuin kissoilla. Yleisin kissojen käytösongelma koskee virtsaamista vääriin paikkoihin. Käytösongelmien määrä kissoissa tulee kasvamaan lähivuosina, koska kissojen määrä lisääntyy, ja niiden pitotapa on valitettavasti muuttunut vastaavaksi kuin koirien.

Kissa on kaupunkimaiseen ympäristöön sopiva lemmikki. Se on pieni, siisti, ei vaadi ulkoilutusta, on sosiaalinen ja tulee jonkin aikaa itsekseenkin toimeen. Kissa useimmiten nauttii pieneen populaatioon kulumisesta, yhdestä tai kahdesta kaverista. Suuremmassa kissajoukossa syntyy reviiriristiriitoja ja stressiä, käytösongelmia sekä populaatiosta johtuen erityisesti tarttuvien tautien ongelmia helpommin kuin koirissa. Etenkin, jos kissoja ei ole kastroitu tai steriloitu ja kissat ovat eri lähteistä ja eri-ikäisiä.

Nykykissaa on jalostettu paljon lyhyemmän ajan kuin eri koirarotuja. Kissan käytöksen evoluutio onkin jokseenkin olematonta, ja kissa toteuttaa villin kantamuotonsa käytöstä luontevammin kuin koira. Siksi myös ongelmia saattaa helpommin ilmetä lemmikkikissoilla kuin -koirilla, myös rotukohtaisia eroja voidaan havaita. Näiden ongelmien ennustettavuus on pienintä sekarotuisissa kissoissa.

Kissan käyttäytymisen tutkimus on saanut alkunsa noin 15 viime vuoden aikana. Yleinen harhaluulo on edelleenkin, ettei kissan käytökseen voida vaikuttaa. Ongelmiin puuttumisen voidaan osoittaa auttavan jopa 81 %:ssa tapauksista (aggressiot tai hiekkalaatikon ulkopuolelle tarpeiden toimittaminen).

Kissan aistit

Kissa on päätyypiltään yöllinen saalistaja. Kissan näkökyky huippuluokkaa, ja syvyysnäkö tarkkaa aina 75 cm:iin saakka. Sitä lähemmät kohteet paikannetaan hajulla ja kuulolla. Näkökenttä on laaja, 105–205 astetta, päällekkäisyys näkökentillä 90–130 astetta. Kissat erottavat värejä.

Kuuloalue kissalla on noin 10,5 oktaavia. Kissat erottavat erittäin korkeita ääniä, jopa 85 kHz. Korvat ovat erittäin tehokkaat äänen suuntimet, ne liikkuvat toisistaan riippumatta jopa 180 astetta. Sisäkorvan kaarikäytävät ovat huippukehittyneet, siksi kissalla on hyvä tasapainoaisti ja herkkä ohjautuvuus esim. pudotessa.

Karvapeitteen päällyskarvat toimivat välittöminä ympäristön aistimina (tuulen suunta), ja viikset hakututkina (tervehtiessä asettuvat taaksepäin). Kissat sietävät ympäristön korkeita lämpötiloja muita paremmin (saunovat kissat), herkin erottelukyky on kirsussa.

Kissan hajuaisti on superherkkä (67 miljoonaa aistinsolua tai epiteelikentän laajuus on noin 20 cm2, verratuna ihmisen 2–4 cm2). Siksi kissa haistaa saaliinsa tai löytää emon sekä jättää hajujälkiä esim. puskiessaan omistajaa. Flehmen reaktio, tutustuessa jälkiin.

Makuaisti ei hyvin erota makeaa, mutta erottaa happamen, karvaan ja suolaisen.

Kissojen visuaalinen kommunikaatio edellyttää silmien (pupillakoko), korvien, suun, hännän ja vartalon karvapeitteen reaktioiden seurantaa. Kaveria ei tunnisteta samassa mielessä kuin ihmiset tunnistavat. Toisilleen tutuistakin kissoista tulee viholliset sekunnin murto-osassa, jos väärät reaktiot laukeavat päälle, eli koetaan uhkaa.

Kissan ajattelu ja tiedostaminen

Koiran käytös on loogisempaa kuin kissan, kun taas kissan teoissa enemmän näppäryyttä, ja sen toimintoja käynnistävät vaistot tai tarpeet. Kissa ei muista eikä suunnittele tekemisiään, ei tiedä oikeaa tai väärää, vaan elää hetkessä, joten opettamisen pitää tapahtua itse tilanteessa. Säännöt ovat ihmisen luomia, kissan tietyn käyttäytymismallin luomisen pitää ehdollistua sen aisteihin.

Klassinen ehdollistaminen on avuksi kissoille esim. virtsaamis- ja ulostamisongelmien, pelkotilanteiden ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvien ongelmlien ratkomisessa (vrt. Pavlovin koirakokeet).

Hyviä palkkioita kissalle ovat leikki, tietty lepopaikka ja mahdollisuus tutkimiseen.

Kissan rankaisu on vaikeaa – mikä tapa, kuinka voimakas, milloin? Rankaisu yleensä pelottaa kissaa, luo jännitteitä, ja pahentaa tilannetta, varsinkin jos se rinnastetaan omistajaan, ajoittuu väärin tai on liian voimakas. Sopivin ratkaisu on vaihtoehtoisen käyttäytymismallin palkitseminen tai ulkopuolinen voima (esim. suihkepullo), jolloin kissa edelleenkin pitää omistajaa liittolaisenaan.

Kissan vaistonvarainen käytös

Kissa hakee laumaansa, joko muita kissoja tai ottaa omistajan kissakaverikseen. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan (700 kissaa) saman talouden kissoista 71 % leikkii keskenään, 66 % nukkuu yhdessä ja 58 % nuolee toisiaan.

Kissayhteisöjen hierarkinen rakenne vaihtelee. Yleensä kun ruokaa ja suojaa on riittävästi, muodostuu sosiaalisia kissayhteisöjä luonnossakin. Keskeinen kiinteä yhteys on emoilla ja pennuilla, löyhin yhteys on uroksilla. Kissojen yhteisö onkin matriarkaalinen, urosten reviirit leikkaavat naarasreviiriä estruksen aikana lyhyesti.

Sosiaalistumisen kannalta tärkein ajanjakso kissan elämässä on 2–7 viikon iässä. Tuolloin lemmikiksi otettavaa kissaa tulee käsitellä päivittäin, mieluiten kokemusta tulee syntyä sekä miehiin että naisiin ja myös lapsiin. "Sosiaalisessa tyhjiössä" kasvaneesta kissasta tulee arka ja se helposti puolustautuu uusia kokemuksia kohdatessaan.

Kissan pitäsi saada kasvaa emonsa ja muun pentueen kanssa noin 12 viikon ikään. Kissaemo on hyvä äiti, joka opettaa pentuja antaumuksella. Pennut lähtevät yleensä pesälaatikosta noin 3 viikon iässä. Samalla alkaa varhainen vierottuminen emon maidosta ja saalistamisen opettaminen (leikit leluhiirillä). Hiekkalaatikolla käyminen opitaan 3–4 viikon iässä.

Kissan elekieli

Ystävällinen signaali, hieman kohollaan oleva häntä, kissa hieroo itseään objektia vasten jättääkseen hajunsa ja saadakseen kaverin hajun itseensä.

Uhotessaan kissa yrittää näyttää suuremmalta, pörhistelee lantio ylhäällä, takaraajat ojennettuina, korvat osoittaen eteenpäin (esim. pennut tehdessään sosiaalista arvojärjestystä).

Pelokas kissa tekeytyy pieneksi, sen turkki on vartalonmyötäinen, korvat luimussa ja saattaa sihistä.

Pelokas, uhkaava kissa on selkä köyryssä, karvat pystyssä ja korvat luimussa, häntä kuin sähköiskun saaneella.

Kissa itse valitsee ihmisensä. Joskus valittu ei arvosta kissan mieltymystä, joskus taas ei valittu tuntee mustasukkaisuutta. Kissakin osaa olla mustasukkainen muille. Tutkimuksen mukaan mitä innokkaammin ihminen kissan kaveriksi tuppautuu sitä vähemmän kissa hänen kanssaan aikaa viettää

Kissan kuviot eli territorio

Sisäkissan territorio on talo, ulkokissan talo ja sen ympäristö. Monien ulkokissojen territoriot leikkaavat, jolloin syntyy tappeluongelmia. Ulkokissan reviiri saattaa olla jopa 11 hehtaarin kokoinen.

Kissa on erittäin sidonnainen ympäristöönsä. Se merkkaa territorionsa useimmiten virtsalla ja rauhaseritteillä. Hajukirjeessä on viesti kissan iästä, sukupuolesta ja terveydestä. Joskus ulosteillakin merkataan. Myös pystysuorien pintojen raapiminen on merkkaamista – hajumerkkejä jää varpaiden rauhasista. Virtsalla merkkaaminen liittyy sukupuolikäyttäytymiseen, mutta se saattaa liittyä myös uusien asioiden tuloon territorioon: uusi kissa, uusi perheenjäsen tai jokin muu asia.

Tuntemattoman kissan lähestyminen

Kun vieras kissa lähestyy, viestitä itsekin olevasi kissa. Lähesty kissan korkeudelta, äläkä tuijota avonaisin silmin, vaan silmät sirrillään. Vinkkaa silmää, älä lähesty vauhdilla vaan venyttelevästi ja hitaasti, lämpimin käsin. Kun kissa ojentaa päätään, rapsuta leuan alta ja poskesta hajujen vaihtamiseksi. Liian ylhäältä rapsuttaminen tulkitaan dominointiyritykseksi. Kissa ei pidä yllätyksistä eikä alistamisesta.

Ihmisen ja kissan suhde

Eläinlääkäreiden käsityksen mukaan kissanomistajat ovat vähemmän kiintyneitä kissoihinsa kuin koirien omistajat.


Analyysien mukaan kissanomistajia on kolme ryhmää (tutkimus v. 1976)

1. rakastavat omistajat 20 % - kissan tarpeiden huomioonottaminen, fysiologian tunteminen apuna

2. laatua ja statusta hakevat omistajat 21 % -tavoittelevat erikoisuutta, kulkevat virtausten perässä, kissa elää omistajan ehdoilla > syntyy sekundaarisia ongelmia

3. kissaan välinpitämättömästi suhtautuvat 59 % - kissa lemmikkinä, koska siitä ei ole vaivaa eikä sitä tarvitse huoltaa


Saman tutkimuksen koiranomistajat jakautuivat seuraavasti:

1. koiraa kumppanin asemassa pitävät omistajat 27 %

2. entusiastit, kiinnostuneita, mutta vähemmän kuin edelliset 17 %

3. huolestuneet omistajat, kiintyneitä koiraansa, mutta järkyttyneitä sen käytöksestä 24 %

4. omistavat omistajat, ei emotionaalista sidosta 19 %

5. tyytymättömät omistajat; koira tuottaa mielipahaa 19 %


Kissojen arvostuksen tulee vielä paljon parantua. Neuvontatyöllä on suuri merkitys. Koirien asema on kohentunut kissojen asemaa ripeämmin useimmissa maissa. Erityisesti kuitenkin kaupungistuminen on kohentanut kissan asemaa koko maailmassa, myös Suomessa. Perheessä rakastetuin kissa on usein hyvin hoidettu kotikissa tai pienen populaation rotukissa. Usein suurien kissaloiden kissamäärä ylittää hoitajien voimavarat, ja stressin takia kissojen tautipaine on suuri ja käytösongelmia tavataan yleisesti.

Useimmat kissan käytösongelmat ovat seurausta omistajan kissaan kohdistamista epärealistisista odotuksista.

Käytännön tilanteita ja vaihtoehtoisia ratkaisuja :

Yleistä

Kissat muodostavat oman sosiaalisen verkoston, jossa johtajaa ei ole.

Älä lyö kissaa, se vain oppii pelkäämään sinua.

Jos kissa tekee väärin, ohjaa se vaihtoehtoiseen toimintaan. Huomauta heti (taputa käsiä, käytä suihkepulloa, sano lyhyt kielto samalla).

Paina kämmen kissan päätä vasten esimerkiksi, kun kissa puree.

Ennakoi tilanteet, eliminoi vaarat.

Aloita opetus jo heti pienenä.

Kasvit

Suihkuta lehdille esim. omenaviinietikkaa tai cayennepippuria, samoin multaan.

Kasvata kissalle oma ruoho.

Kata kasvin multa alumiinifoliolla tai muulla rapisevalla, laita kukkapurkin reunaan kaksipuolinen teippi.

Vauva kotiin

Tutustuta kissa mahdollisimman pian vauvaan. Anna haisteltavaksi vauvan peitto jo ennen vauvan tuloa

Osoita kissalle enemmän huomiota.

Myytti siitä, että kissa tukehduttaa lapsen vaunuihin tai sänkyyn, ei ole totta. Kissa saattaa viihtyä lämpimässä, mutta siirtyy varmasti, jos lapsi liikkuu tai alkaa huutaa.

Useimmat kissat vahtivat lapsia, leikkivät vähän vanhempien kanssa ja tuntuvat kunnioittavan lapsen tapoja.

Virtsalla merkkailu

Eliminoi ensin eläinlääketieteelliset syyt pois.

Tarkastele, miten kissa virtsaa: kyykistyykö (= virtsatieongelma) tai valitseeko pystysuoran pinnan ja roiskaisee (merkkaamista)?

Poista virtsan haju valitusta pinnasta. Sekoita omenaviinietikkaa ja soodavettä yhtä paljon kumpaakin ja puhdista pinta. Älä käytä ammoniakkia (se provosoi kissaa lisää).

Lisää hiekkalaatikkojen määrää, minimimäärä on vähintään yhtä monta kuin kissoja.

Laita kissan ruoka-astiat väliaikaisesti paikkaan, jossa kissa normaalisti merkkaisi.

Raapiminen

Tarjoa sopivia pintoja, esim. kokolattiamaton pala on hyvä kulmaan kiinnitettynä.

Sirota pippuria tms., laita kaksipuoleinen teippi tai muuta tahmeaa sellaiseen paikkaan, jota kissa ei saa raapia. Kissa oppii nopeasti.

Sisäsiisteys

Yleensä kissaäiti opettaa jälkikasvun hiekkalaatikolle, mutta ongelmia saattaa tulla, esim.

- lääketieteellisistä syistä

- territoriaalisista syistä

- jos naaraalla kiima

- jos taloudessa on leikkaamaton uros

- ovien ja ikkunoiden lähellä, jos ulkona on vieraita kissoja

- jos ylisuuri kissamäärä on samassa taloudessa

- kastraation tai steriloinnin jälkeen, jos jäljelle on jäänyt pieni osa hormonia erittävää kudosta

- jos kyseessä on leikattu kolli, jolla ollut naaraita astuttavana, käytös vanhasta muistista kiimaisen naaraan lähellä

- kun hiekkalaatikon tai hiekan takia (esim. hiekkalaatikon paikka tai hiekkamerkki vaihdettu)

- kun liian monta kissaa käyttää samaa laatikkoa, laatikko on likainen tai sinne ei pääse (asunto useammassa kerroksessa tai ovi on kiinni vahingossa)

- jos laatikko on liian julkisella paikalla tai vieressä jotain pelottavaa (esim. pesukone käynnissä)

- jos ruoka-tai juoma-astiat liian lähellä hiekkalaatikkoa

- jos laatikko on pesty desinfiointiaineella, jonka tuoksu vastenmielinen

- psyykkisen stressin takia

- jos populaatio muuttunut – kissoja on poissa tai tullut uusia

- kun perheellä on vieraita, juhlat, remontti tms.

- kun ympäristö on uusi

- jos perheen aikataulut ovat muuttuneet

- jos ilmenee toimeentulovaikeuksia muiden kissojen kanssa

- jos merkatun alueen haju edelleenkin vetää puoleensa

- jos paikasta on vaikea poistaa hajua, esim. kodinkoneet (kahvinkeitin), kaappien välit ym.

- myös muut kissat alkavat merkata samaa paikkaa

Verhoissa kiipeily

Vaihda rullaverhoihin.

Lavasta putoavat verhot joksikin aikaa.

Sähköjohtojen pureskelu

Sivele sähköjohto Tabascolla, cayennepippurilla, omenaviinietikalla, kynsien pureskelua estävällä lakalla tai muulla vastaavalla, erittäin pahalla aineella.

Vedä johto seinästä.

Käsien pureminen

Kilju, kun kissa satuttaa, paina sen päätä koko kämmenellä lujasti taaksepäin ja vieritä kissa selälleen (alistettu asema). Tai kiinnitä sen huomio leluun.

Älä leiki kädellä, leikitä lelulla.

Uhkaa sihisemällä.

Kissa vetää wc-paperia pitkin huushollia

Aseta rulla toisin päin telineeseen, avattu puoli seinää päin.

Aseta rullan päälle pieni vesikuppi, joka putoaa.

Aseta rullan päälle litistetty pahvirulla, joka putoaa.

Aseta rapisevaa alumiinifoliota putoamaan.

Sulje WC:n ovi.

Liian aikaiset aamut

Syötä kissa myöhään tai jätä sille yöksi ruokaa.

Hanki kissalle kaveri.

Leikitä reilusti ennen nukkumaanmenoa.

Ehdollista kissa käyttämällä apuna pölynimuria. Kun kissa lähestyy makuuhuoneen ovea, käynnistä imuri.

Hanki tehokkaat pimennysverhot. Ne auttavat etenkin maaliskuusta syyskuuhun, jolloin valo stimuloi kissoja eniten.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
LINKKEJÄ
Työkalut