UKK Epilepsia

KissaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Takaisin sivulle Eläinlääkärin UKK

Sisällysluettelo

Kissan epilepsia

Kysymys

Viime vuonna toinen kissani Johnny (3-vuotias poika) alkoi saamaan epileptisiä kohtauksia. Kaikki ennen niitä oli normaalisti. Ensimmäinen oli aika raju, kissa ensin pyöri hämmentyneenä ja sitten alkoi kouristelu, koko kissa hypähteli maassa ja sitten kaatui maahan ja jatkoi kouristelua. Suusta tuli kuolaa ja pissa pääsi matolle. Sitten kouristelu vähitellen hiljeni ja lopulta Johnny vain makasi ja hengitti raskaasti tyhjyyteen tuijottaen. Tämä kaikki kesti noin 30-45 sekuntia. Sitten se hetken makasi maassa ja silittelin sitä siinä ja puhuin samalla eläinlääkärin kanssa hätäpuhelua. Sitten se nousi ja miukui hätääntyneenä eikä selvästikään tajunnut mitä juuri tapahtui. Hetken vaeltelun jälkeen se meni syömään ja söikin kuin hevonen. Välillä haki minusta turvaa, kun vissiin pelotti. Sitten loppupäivän se olikin minussa kiinni turvaa hakemassa.

Tämän ensimmäisen kohtauksen jälkeen kävimme eläinlääkärissä ja sain tietää, että tuollaiset kohtaukset voivat johtua monesta asiasta. Maksa ja munuaissairaudet, aivokasvaimet, iskut päähän... Tarkkaillaan tilannetta yms. Toisen kohtauksen (melko samanlainen) jälkeen käytiin taas lääkärissä. Nyt otettiin maksa- ja munuaisarvot. Niissä oli pieniä muutoksia, mutta ei sellaisia että olisivat aiheuttaneet kohtauksia.

Sitten kolmannen ja neljännen kohtauksen jälkeen tyydyin vain soittamaan eläinlääkärille. Kohtauksista ei tunnu olevan varsinaista haittaa Johnnylle, ovat vaan rankkoja sen elimistölle. Ne päivät se onkin yleensä nukkunut. Joskus se on edellisenä päivänä ollut levoton ja olen osannut odottaa kohtausta. Joskus olen päätellyt sen johtuvan stressistä, muutto tms. Nämä neljä kohtausta ovat olleet noin yhden viiva kolmen kuukauden välein. Viimeinen oli heinäkuussa.

Ja nyt siihen kysymykseen! Mitä teen? Olisiko mielestäsi syytä aloittaa estolääkitys? Kun nekin ovat kuulemma tujuja pillereitä. En turhaan haluaisi niitä syöttää. Mistä kohtaukset voisivat johtua? Muita oireita ei ole. Kissaoppaat eivät paljon auttaneet. Kuinka yleistä tämä on? Kiitos jo etukäteen!

Eläinlääkärin vastaus

Kissasi oireet kuulostavat epilepsialta. Epilepsiaa on monenlaista, osa primaaria, osa sekundaarista. Kohtaukset rasittavat elimistöä, joten koska ne selvästi ovat alkaneet toistua, olisi ne hyvä lääkityksellä saada kuriin.

Kirjeesi perusteella en voi ottaa kantaa kissasi epilepsian syyhyn, eikä se läheskään aina edes selviä. Hoito kuitenkin on lähes poikkeuksetta toimivaa, ja kissa saa viettää taas normaalielämää. Epilepsia on yleistä, potilaita on useita kuukaudessa.

Selvitykset käsittävät hyvät esitiedot, verikokeet, ultraäänitutkimkset ja rtg-kuvauksen ja tarvittaessa muuta kuvantamista. Lääkityksen määrää voidaan seurata verikokein tarvittaessa. Lääkitystä ei tarvitse pelätä.

Terv. SPS


Useasti toistuvat epilepsiakohtaukset

Kysymys

Minnillä todettiin epilepsia 31.5., johon se sai jatkuvan lääkityksen (barbivet) 1/4 tabl 2 krt/vrk. Kissa oli tokkurainen lääkkeestä, ja aamulääke jätettiin pois. 29.11. asti kissa oli täysin ilman kohtauksia, mutta 29.11. se sai kohtauksen jossa oikea etutassu jäykistyi täysin, leuka painui rintaa vasten. Tämä ei kestänyt kauan. Sama toistui 30.11 puolilta päivin kun pentukissa koitti saada Minniä leikkimään.

5.12. se sai päivässä 4 kohtausta, joihin kuului oikean etutassun jäykkyyttä ja leuka painui rintaa vasten, samalla pää kallistui hieman oikealle. Nämä eivät kestäneet kauan ja kissa oli välittömästi taas oma itsensä, lukuunottamatta sitä, että se söi paljon tämän jälkeen.

6.12. illalla sekä 7.12. aamulla kohtaukset olivat samankaltaisia. Kissan pää kääntyi hivenen oikealle eivätkä jalat meinanneet kantaa ja se käveli tokkurassa väkisin. Näissä kohtauksissa kissan kaikki jalat jäykistyivät mutta kissa käveli silti väkisin ja kävely veti oikealle, jolloin kissa kulki ympyrää. Kun kohtaus lieveni oli kissalla pakonomainen tarve syödä ja söi paljon ruokaa josta ei edes yleensä välitä.

Minni pitää kieltä ulkona suusta tavallista useammin ja suuta hieman raollaan, varsinkin ennen kohtauksia ja hakeutuu lattialle kyljelleen nukkumaan vastoin yleistä käytöstään.

Makaamaan kissaa ei kohtausten aikana saa vaan se pysyy väkisin seisomassa. Lääkitystä on ollut taas 2 krt/vrk 30.11. lähtien.

Kysymys kuuluukin, että ovatko näin useasti toistuvat, vaikkakin lievät kohtaukset "normaaleja" vai olisiko syytä tarkempaan tutkimukseen ja mistä tällaiset voisivat mahdollisesti johtua? Turhaan ei kissaa viitsisi enää lääkäriin viedä, kun näitä turhia käyntejä on tullut jo useita.

Eläinlääkärin vastaus

Epilepsiakohtaukset rasittavat elimistöä, siksi ne mahdollisuuksien mukaan tulisi saada pois. Minnin verestä tehtävä nk. lääkeherkkyystutkimus olisi nyt suotavaa. Käytetty fenobarbitaali on epilepsian hoitoon paras mahdollinen lääke, mutta onko sen pitoisuus riittävä veressä vai vaatiiko tilanne määrän lisäämistä tai toisen lääkkeen kytkemistä fenobarbitaalin avuksi. Joskus myös epilepsian takana on etenevä sairaus, joka alentaa kohtauskynnystä, eikä lääkityksen lisäämisestä ole tehoa. Vantaalla toimii Neuro-niminen eläinlääkäriasema, joka on erikoistunut neurologisiin eläinten sairauksiin, siis myös epilepsiaan. Olisiko yhteydenotosta apua?

Terv. SPS


Kissan kouristukset

Kysymys

Mistä johtuu kissani pakonomaiset kouristelut. Kissani on neljävuotias leikattu tyttökissa. Kohtaukset alkoivat tänä aamuna ja niitä oli useasti aamupäivän aikana. Ensin pettää etutassut alta ja sitten menee makuulle. Jossa se jatkaa ikään kuin kouristelua. Pää menee mutkalle ja silmät suurenee. Tassut suoristuu ja taipuu mitä ihmeellisimpiin suuntiin. Se kestää noin alle minuutin ja sen jälkeen kissa on rauhoittunut ja jatkaa normaalia askarrustaan. Asumme pienellä paikkakunnalla ja eläinlääkäriä ei saa muuta kuin soittamalla paikalle. Huolettaa, kun ei tiedä tekeekö kipeää ja kuinka. Ja mitä sitä tekisi, ottaisi syliin vai antaisiko olla?

Eläinlääkärin vastaus

Kissojen kouristelut voivat aiheutua hyvin monista syistä. Tavallisesti synnynnäiset kouristelutaipumukset tulevat esille muutaman ensimmäisen elinvuoden aikana, joten niistä tässä ei liene kysymys. Pään ulkoiset kouristelun syyt voivat liittyä mm. tiettyihin maksasairauksiin, veren sokerin, kalsiumin ja harvoin fosfaatin pitoisuuden laskemiseen veressä. Erilaiset myrkytykset ja liiallisten tai väärien lääkeaineiden syöminen voivat aiheuttaa kouristuksia. Verenkierron häiriöt, tukokset, anemia ja haimatulehdus voivat myös aiheuttaa kouristelutaipumuksen. Pään sisäisiä kouristelun syitä ovat erilaiset aivojen kasvaimet, tulehdukset, infektiot, parasiitit, jopa B 1 vitamiinin puutos. Jos mitään varsinaista syytä kouristuksiin ei tutkimuksissa löydy, voidaan epäillä nk idiopaattista epilepsiaa. Tätä voidaan hoitaa oireenmukaisella epilepsialääkityksellä. Kohtauksen aikana kissa on yleensä vähän poissaoleva, joten sen on paras antaa olla paikallaan rauhassa. Epileptisille kohtauksille on tyypillistä, että ne toistuvat määrävälein ja yleensä niitä esiintyy enemmän levossa. Jatkuvat kohtaukset rasittavat kissaa. Suosittelen hoitoon hakeutumista. Onnea matkaan!

Terv. SPS


Epilepsiaa?

Kysymys

Minulla on kissa, 9 vuoden ikäinen, persialainen. Sillä on joskus n. 1 kerran kahdessa kuukaudessa kohtauksia. Se alkaa maukua ja sitten se menee makaamaan ja sen jalat alkavat liikkua edestakaisin. Joskus sen jälkeen se oksentaa, mutta ei aina. Mitä tämä on? Onko se epilepsiaa? Vai mitä se on?

Eläinlääkärin vastaus

Kissasi käytöksen kuvaamisesta ei valitettavasti ole mahdollista vetää diagnostisia johtopäätöksiä. Kissa on iäkäs, joten syitä voi olla monia. Ehdotan käyntiä eläinlääkärissä, jossa huolellisen perustutkimuksen (mm. sydämen auskultaatio, verenpaineen mittaus), verikokeiden ja rtg-tutkimuksen jälkeen on mahdollista tietää tarkemmin, mikä oireet aiheuttaa. Useimmiten kuvatun kaltaisten oireiden takia vanhalla yksilöllä voi olla sydän- ja verenkiertoelimistön muutos tai metabolinen muutos ja sitä seuraava epileptinen kohtaustaipumus. Muitakin syitä luonnollisesti on ja vasta tarkemmat tutkimukset kertovat, mistä on kysymys.

Terv. SPS


Aiheuttaako epilepsia lepotaukoja kesken leikin?

Kysymys

Meidän maailman kiltein kissa Roni leikattiin vuosi sitten ja silloin eläinlääkäri totesi nukutuksessa että kissalla on epilepsia. Kissa sai muutamaan otteeseen kramppeja. Muuten selvisi oikein hyvin. Kissan käytös pienestä pitäen kilttiä ja kaikkiin aikaisempiin kissoihin verrattuna rauhallistakin. Leikit yleensä lyhyitä ja ytimekkäitä. Minuutti juoksua ja sitten nopea maata meno. Lepää siis todella kesken leikkimisen.

Ruokailee vain vähän kerrallaan ja erittäin kranttu ruoan suhteen. (Kelpaa itse asiassa vain Whiskasin kuivamuonasta kana ja Sheban kana/kalkkuna-kastikkeessa. Kaikkea on yritetty, saattaa nuolaista, on mieluummin syömättä.) Kaikki aikaisemmat kissat ruokailleet kuin Karvinen. Muutoin turkki kiiltää ja erittän sosiaalinen kissa. Ei oksentele, ei ripuloi.

Kysymys kuuluukiin, voiko tämä epilepsia aiheuttaa sen, että kissa ottaa nämä lepotauot? Silloin sitä nimittäin ei saa houkuteltua millään lelulla liikkeelle. Välillä tuntuu, että se odottaa että syke rauhoittuu ja leikki alkaa uudestaan.

Millaisia oireita epilepsia yleensäkin voi aiheuttaa? Miten voin toimia jos kramppaus yllättää?

Eläinlääkärin vastaus

Onko kissa saanut kohtauksia kotona lainkaan? Epilepsia kuvataan sähkömotoriseksi häiriöksi, jossa kohtauksia esiintyy toistuvasti. Epilepsiakohtauksien aiheuttajia on useita. Tutkimuksissa voidaan erottaa primaariaepilepsiaa ja sekundaarista epilepsiaa. Epilepsiaa aletaan yleensä lääkityksellä hoitaa, jos kohtauksia esiintyy vähintään 4-6 viikon välein, kohtausten esiintymistiheys on lisääntynyt, yksittäinen kohtaus kestää kauemmin kuin 5 minuuttia, kohtaukset tulevat sarjoina, tai kissa tai sen perhe kärsii kohtauksista.

Mielestäni kissan epäiltyä epilepsiaa tulee miettiä uudestaan. Jos kohtauksia esiintyy, olisi hyvä kirjata kotona ylös milloin niitä tavataan (illalla, yöllä, päivällä), minkä pituisia ne ovat, miten kissa käyttäytyy kohtauksen aikana, onko havaittavissa säännönmukaisuutta kohtauksen aikana tai sen jälkeen, mikä mahdollisesti on laukaiseva tekijä. Jos kohtauksia todetaan, tehdään eläinlääkärillä perustutkimus, neurologinen tutkimus, laaja verenkuva, tutkitaan neurogeenisten infektioden mahdollisuus, mitataan verenpaine, ja tarvittaessa kuvataan pää erikoismenetelmin.

Kissan leikkimis- tai syömistavoista ei voi vetää johtopäätöstä epilepsiasta. Moni kissa ei innostu leikkimään pitkiä rupeamia kerrallaan, mutta kun leikkii, niin leikkii tosi intensiivisesti hetken.

Terv. SPS


Kissa tärisee oudosti

Kysymys

Meillä on vuoden vanha maatiaiskissa. Joskus se tulee eteeni ja alkaa täristä oudosti. Ensin se menee makamaan ja sitten tärisee. Mikäköhän sillä oikein on? Kissa on poika.

Eläinlääkärin vastaus

Ymmärrän huolenaiheesi, mutta pienillä esitiedoilla on aika vaikea lähteä sanomaan, mistä voisi olla kyse. Epilepsiataipumus voi olla kyseessä. Yleensä kissa silloin saa kohtauksia ollessaan levossa, menee makuulle ja tärisee hetken. Kirjeessäsi kerroit kissan tulevan eteesi, käyvän makuulle ja alkavan täristä. Ei vaikuta tahattomalta kohtaukselta.

Voisikohan syynä olla kissan asettuminen paikkaan, jossa lattian rajassa onkin vähän viileää. Kissan lämmönsäätelykyky ei ole yhtä hyvä kuin ihmisellä. Lattialla on yleensä kylmä, kun lämmin ilma tuppaa kertymään ylöspäin.

Terv. SPS


Epilepsiaako?

Kysymys

Minulla on puolitoista vuotias leikattu poikakissa. Olin laittamassa kissalleni valjaita, kun se alkoi kehrätä ja istahti lattialle. Ensin se nosteli etutassujaan aivan kuin niihin sattuisi. Sitten se lähti kävelemään. Etujalat pelasivat aika normaalisti, mutta takajalat olivat yhdessä ja se hoiperteli muutaman askeleen eteenpäin. Sitten se meni maate ja minuutin verran maattuaan liikkuminen oli taas normaalia. Mutta muuten kissa oli hetken aikaa hieman omituinen, aivan kuin ei olisi tiennyt missä on ja minne on menossa. Ennen tällaista ei ole sattunut eikä kissa ole loukannut itseään. Epilepsiaako? Pitäisikö käyttää lääkärissä?

Eläinlääkärin vastaus

Äkillinen muutos koordinaatiossa kissan ollessa valveilla vaatii selvittelyjä. Syitä voi olla monia aina verenkierrollisista syistä lihassairauksiin, aineenvaihdunnallisiin sairauksiin ja neurologisiin syihin saakka. Epilepsiakohtaukset yleensä tulevat kissan ollessa levossa tai nukkuessa ja ryvästyvät eli niitä on lyhyen ajan sisällä monia. Suosittelen varaamaan kissalle ajan eläinlääkäriltä.

Terv. SPS


Kissan oudot kohtaukset

Kysymys

Hieman alle kuusivuotiaaalla naaraskissallamme on alkanut olla omituisia kohtauksia. Joitain minuutteja kestävässä kohtauksessa kissa ikäänkuin käpertyy kasaan, kuitenkaan makuulle menemättä ja alkaa nostella etutassujaan oudosti, kissa on velton ja hieman poissaolevan oloinen, mutta kuitenkin reagoi normaalisti ihmisiin ja kehrääkin normaalisti kohtauksen aikana. Kohtauksen aikana kissa kävelee selkä mutkalla ja takajalat vinossa mutta pystyy jotenkin silti hyppäämään esim. kiipeilytelineeseen. Kissa korjailee kokoajan asentoaan ja vaikuttaa siltä, etteivät jalat oikein tottelisi. Kohtauksia on tähän mennessä havaittu kolme, noin 1/kk. Ensimmäinen kohtaus tapahtui sen jälkeen, kun kissa oli pudonnut liesituulettimen päältä osittain vinossa lattialle (eläinlääkäri ei todennut tarkastuksessaan mitään vaurioita kissassa ja epäili sillä olevan vain kipuja). Muuten kissa käyttäytyy täysin normaalisti ja voi oikein hyvin, lukuunottamatta hienoista liikalihavuutta, ajoittaista nenän tuhinaa ja oksentelua (oksennuksissa usein karvapalloja). Putoamisen jälkeen kissamme rokotettiin ja on siitä asti ulkoillut valjaissa aika ajoin. Kissa on luonteeltaan hyvin varovainen ja ennen kuin uskaltaa hypätä "mittailee" hyvinkin pitkän aikaa eikä uskalla hypätä korkeisiin paikkoihin toisin kuin toinen kissamme, jolla oireita ei esiinny.

Eläinlääkärin vastaus

Kissan oudot käyttäytymiskohtaukset olisi hyvä saada videolle. Kirjeen perusteella epäilen kohtauksien olevan epileptiformisia. Mikä oudon käyttäytymisen laukaisee, onkin sitten vaikeammin selvitettävissä. Aivan nuoren kissan (alle 1-2 vuotias) kohdalla voisi epäillä synnynnäistä epilepsiaa. Vanhemmilla syinä tavallisemmin ovat sekundaariset elimistön muutokset: verenkierto-ongelmat, metaboliset sairaudet, neurogeeniset virukset ja kasvaimet. Myös verenpaine voi hoitamattomana aikaansaada horjumista, epänormaalia liikkumista, hyppäämishaluttomuutta, tuhinaa, nenäverenvuotoa ynnä muita eriskummallisia oireita. Viisasta olisi mitä mitä pikimmin hakeutua pieneläimiin tai kissoihin erikoistuneen eläinlääkärin vastaanotolle. Neurologisissa ongelmissa apuna voi olla myös eläinlääkäriasema Aisti Vantaalla.

Terv. SPS


Outo kohtaus leikin aikana, epilepsia?

Kysymys

Ensin taustaa, jos sillä olisi merkitystä tapahtuneeseen. Koko pentue oli kovin sairaalloinen. Viime kesänä syntyi neljän pennun pentue. Yksi piti lopettaa parin päivän ikäisenä, kun napatyrästä tuli vatsan sisälmykset ulos. Toinen jouduttiin lopettamaan muutaman kuukauden iässä lääkärin toteaman vaikean sydänvian takia, samalla kissalla oli myös napatyrä, häntä vajavainen ja tassutkin jotenkin oudot. Kolmas pentu, jolla myös oli napatyrä, joka kyllä leikattiin kastroinnin yhteydessä, tälle sattui myös peräsuolen ulos luiskahdus, kun oli ripulilla. Henkiin jäi, kohta 1-vuotias ja terve. Sitten tämä pentueen neljäs, toinen kahdesta henkiin jääneestä.

Tällä ainoalla tyttökissa pennulla ei ollut napatyrää eikä muutakaan havaittavaa "vammaa". Sitten erään kerran kun sen kanssa leikin kuten aina, vedin sellaista höyhenkeppiä sohvalla edestakaisin, kissa kellahti sohvalle kuin kivi, veti kaikki tassut sisään, tärisi, läähätti, suusta tuli hieman vaahtoa ja silmät pyörivät päässä. Sitä kesti parisen minuuttia. Sitten kissa lähti liikkeelle, kiersi taloa välillä maaten. Ensin se oli kuuma sitten alkoi viluilla (tärisi). Otin sen viereeni peiton alle, johon se sitten nukahti. Näin on käynyt vain sen kerran. Onkohan kyseessä epilepsia ? Mitä tulisi välttää? Pyörryttää sitä ei varmasti leikin aikana saa. Miten toimin jos kohtaus tulee uudelleen joskus? Onko läähätys muuten normaalia tai terveellistä leikin aikana?, sitä tekee meillä kaikki kissat.

Sitten vielä, kun samaisella kissaneidillä on nyt kiima-aika. Viikon se naukuu yötäpäivää sitten on taas viikon verran hiljaa ja normaali. Voiko sen leikauttaa tälläisellä hiljaisella kaudella ?

Eläinlääkärin vastaus

Kuvailemasi kohtaus kuulostaa epileptistyyppiseltä kohtaukselta. Epilepsiakohtauksen aikana eläin menettää tajunnan ja saa kouristuksia. Virtsa ja uloste saattavat tulla alle ja suusta tulee usein vaahtoa. Kohtauksen jälkeen eläin voi oksentaa ja olla sekava, tokkurainen tai väsynyt. Kohtauksen kesto ja voimakkuus voivat vaihdella, samoin kohtauksen jälkitilan kesto voi vaihdella. Yleensä kohtaus kestää paristakymmenestä sekunnista muutamaan minuuttiin, jälkitila voi jatkua jopa useita tunteja kohtauksen jälkeen.

Klassinen epilepsia on aivojen sähköinen häiriötila. Klassinen epilepsia puhkeaa yleensä nuorena aikuisena tai viimeistään keski-iässä. Epileptistyyppisiä kohtauksia voivat aiheuttaa monet erilaiset syyt, kuten rakenteen synnynnäiset tai hankitut viat (esim. onnettomuuden seurauksena syntyneet aivovauriot, hapen puute synnytyksen yhteydessä), tulehdukset, sisäelinten vajaatoiminta (mm. maksan, munuaisten tai sydämen vajaatoiminta) tai keskushermoston kasvaimet. Kissasi pentuesisaruksilla on ollut erilaisia kehityksen ongelmia, joten kehityshäiriö on mahdollinen. Joskus epileptistyyppinen kohtaus tulee vain kerran eikä enää uusi, toisinaan kohtaukset uusivat erilaisin väliajoin.

Epilepsiakohtauksen laukaisee yleensä jokin stressi tai eläintä kiihdyttävä asia: kovat äänet, kirkkaat valot, voimakas innostuminen tai pelkoreaktio jne. Tällaisia ärsykkeitä koitetaan välttää mahdollisuuksien mukaan. Kissasi kohtaus tuli leikin yhteydessä, joten laukaiseva tekijä oli todennäköisesti sen kiihtyminen leikin yhteydessä. Kissasi kohdalla jatkaisin toistaiseksi normaalia elämää leikkeineen ja seuraisin tilannetta. Jos kohtaus uusii, perustutkimukset eläinlääkärillä ovat suositeltavia, jotta kohtausten laatu ja taustasyy voidaan selvittää.

Kohtauksen sattuessa omistajan tulee käyttäytyä rauhallisesti ja koettaa pitää eläimen ympäristö mahdollisimman häiriöttömänä ja turvallisena. Jos eläin on esim. sängyllä tai sohvalla, se kannattaa koettaa varovasti nostaa lattialle, jotta se ei pääse putoamaan ja loukkaamaan itseään. Kirkkaat valot kannattaa samuttaa ja jos radio tai televisio ovat päällä, ne kannattaa sammuttaa. Eläimelle voi puhella tyynnyttävästi ja silitellä sitä rauhallisesti. Eläin voi joskus olla agressiivinen kohtauksen aikana tai jälkeen. Tällaisessa tapauksessa tulee pitää etäisyyttä eläimeen ja varoa, ettei eläin pääse puremaan tai raapimaan ja antaa sen rauhassa toipua kohtauksesta.

Läähätys rasituksen yhteydessä voi olla merkki astmataipumuksesta tai sydämen toiminnan häiriöstä. Ovatko kissasi sukua toisilleen? Jos ne ovat sukulaisia, ja kaikki hengästyvät leikkiessä, voi kyseessä olla periytyvä astmataipumus tai sydänvika. Eläinlääkäri voi selvittää asian kuuntelemalla sydän- ja keuhkoäänet ja ottamalla keuhkokuvat ja verinäytteet (tulehdussoluarvot). Tarvittaessa voidaan tehdä myös sydämen ultraäänitutkimus.

Tyttökissa kannattaa leikata hormonaalisesti hiljaisena aikana eli kiimojen välissä. Jos tällainen hiljainen aika on kissallasi kovin lyhyt tai vaikea arvioida etukäteen, voi eläinlääkäri määrätä kissallesi ehkäisytabletteja, joilla kiima saadaan katkaistua ja leikkauksen ajankohta tarkemmin suunniteltua.

Terv. ELL Meri-Tuuli Roihankorpi


Lääkitys epilepsiaan

Kysymys

5-vuotiaalla leikatulla maatiaiskollillani todettiin viime syksynä epilepsia. Mukaan annettiin päiväkirja kohtausten muistiinpanemiseksi ja siihen on tähän mennessä kertynyt neljä merkintää. Kohtaukset ovat olleet keskimäärin kuukauden välein ja jokainen on ollut samanlainen: Alkaa oksennuksesta, jonka jälkeen kissa ryntää päättömästi ympäri taloa ja kolhii mennessään itseään seiniin ja huonekaluihin. Säntäilyä kestää parisenkymmentä sekuntia. Lopuksi kissa kaatuu kyljelleen lattialle ja kouristelee, suusta tulee erittäin sitkeää kuolaa joka on pyyhittävä nopeasti pois ettei hengitys esty. Kouristelua kestää 10-20 sekuntia.

Käyttämäni eläinlääkäri oli sitä mieltä, että tilannetta seurataan toistaiseksi, elleivät kohtaukset pitkity tai muuten pahene. Lääkitystä ei ole vielä aloitettu.

Kysyisinkin nyt neuvoa ja mielipidettä, miten edetä tästä. Jokainen kohtaus on kissalle rankka, loppupäivän se nukkuu ja kulkee hitaasti ja vaivaisesti. Olisiko syytä palata asiaan ja vaatia lääkitystä? Lääkityksen vaikutuksista minulle ei kerrottu mitään, siitäkin olisi mukava saada tietää plussat ja mahdolliset miinukset. Tuleeko sivuoireita? Muuttuuko kissan mielialat, ruokatottumukset tai muu vastaava oleellisesti tai ollenkaan?

Toinen kysymys on ulkoilu. Kissa tuli meille kaksi vuotta sitten ja on ollut koko ikänsä täysin sisäkissana. Täällä on mahdollisuus rauhalliseen ulkoiluun ja olenkin ostanut tukevat valjaat ja taluttimen. Kissa on tottunut valjaisiin hyvin eikä hermostu niistä, mutta aina kun ulos mennään, alkaa kovaääninen pelokas mouru ja silmät ovat selällään -> kissa on selvästi kauhuissaan. Onko ulkoilu ja siihen totuttelu ollenkaan kannattavaa kun stressin määrä on joka kerta valtava? Epilepsiakohtaus tuli ensimmäisen kerran juuri ulkoillessa ja sairaus todettiin tämän jälkeen. Onko heinikossa hiipiminen ja uusien tuoksujen haistelu siis vain omistajan pakkomiellettä vai kannattaako vielä jatkaa? Parvekkeelle kissa pääsee kyllä valvotusti.

Eläinlääkärin vastaus

Yleensä epilepsialääkitys aloitetaan, jos kohtauksia tulee useammin, kuin kerran kuussa tai jos kohtaukset ovat rajuja. Sinun kissasi kohtaukset vaikuttavat varsin rajuilta ja niitä esiintyy säännöllisesti, joten aloittaisin sille epilepsialääkityksen. Epilepisian hoitona käytetään fenobarbitaalia, joka vähentää epilepsiakohtauksen aiheuttavaa hermosolujen vääränlaista ja liian voimakasta aktivoitumista.

Fenobarbitaalilääkityksen sivuvaikutuksena voi esiintyä uneliaisuutta, lisääntynyttä ruokahalua ja lisääntynyttä juomista/virtsaamista erityisesti hoidon alussa. Nämä oireet kuitenkin yleensä vähenevät tai poistuvat hoidon jatkuessa. Fenobarbitaali poistuu elimistöstä pääasiassa maksan prosessoinnin kautta, joten lääkitys rasittaa maksaa jonkin verran. Tästä syystä lääkityksellä olevan eläimen maksa-arvoja ja seerumin fenobarbitaalipitoisuutta tarkkaillaan säännöllisesti verikokein. Annostelu on yksilöllistä, ja sitä voidaan säätää tarpeen mukaan verinäytetulosten perusteella.

Kissasi stressaantuu selvästi ulkoilusta ja stressi laukaisee helposti epileptisen kohtauksen. Siksi suosittelen, että jätät ulkoiluttamisen ja annat kissasi ulkoilla parvekkeella valvotusti.

Terv. Meri-Tuuli Roihankorpi

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
LINKKEJÄ
Työkalut