UKK Orvon kissan hoito

KissaWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Orpoja kissanpentuja

Kysymys

Kissani sai toukokuun lopulla pennut, joita ei kuitenkaan löydetty ja niiden ajateltiin kissan nuoresta iästä ja pienestä koosta johtuen kuolleen. Noin viikko sitten kissani jäi auton autolle ja kuoli. Eilen illalla ulkona kuului pieni miukuminen ja etsinnän jälkeen löysimme ulkorakennuksen parvelta olkien ja lautojen keskeltä kolme suloista pentua. Ikää niillä lienee 4-5 viikkoa. Mitä pitäisi ottaa huomioon pentuja hoidettaessa? Ne ovat nyt lämpimässä ja voimistumaan päin, niille on annettu aluksi lehmänmaitoa, mutta luin, että se ei sovi kissoille joten olemme kokeilleet äidinmaidonvastiketta (ihmisten, laktoosia 7,5g/100ml, onko se liikaa?). Yksi pennuista syö jo Whiskasin junioriruokaa, toinen osaa syödä sitä vain kädestä annettaessa ja yksi ei ymmärrä kiinteän ruoan päälle vielä mitään vaan yritti vain imeskellä lihanpalaa.

Yhdellä pennuista tuntuu myös olevan nielemisessä jotain outoa, syödessä se ikään kuin nikottelee. Tarvitaanko tässä vaiheessa vielä kissojen äidinmaidonvastiketta? Mitkä olisivat hyviä tapoja totuttaa pentuja, jotka eivät ole koskaan ennen nähneet ihmisiä? Yksi pennuista on vilkas, kiipeilee ja kehrääkin, kaksi muuta ujompia, toinen oikein arka ja toinen hieman passiivinen. Kaikilla on äitiään valtava ikävä, onko niillä hyvät mahdollisuudet selvitä?

Eläinlääkärin vastaus

Upeaa, että pennut pystyivät ilmaisemaan itsensä ja löysitte ne! Kissanpentujen varhaisvieroitusikä on noin 4-5 viikkoa, joten ikänsä puolesta ei niillä ole hätää. Monesti pennut alkavat syödä emonmaidon ohessa muuta ruokaa jo 3 viikkoisena, jopa kuivamuonaa. Varsinaista emonmaidon korviketta ne eivät välttämättä tarvitse. Maidonkorvikkeen suurin merkitys on kalsiumin saannin turvaamisessa. Sopivia kissojen kalsiumvalmisteita löytyy, mm Pirskatti on sellainen. Kisssanpentujen ruokinnan tulee olla vatsalle ystävällistä, mieluiten penturuokaa. Tähän voidaan sekoittaa jauhettu Pirskattia sekaan. Pennuille voidaan tarjota myös keitettyä ja hienonnettua lihaa, esim kanaa, josta on varmasti poistettu kaikki terävät luut. Kypsennetyn kotiruoan käyttämisen yhteydessä tulee muistaa tauriinin saannin turvaaminen. Tauriini on kissoille välttämätön aminohappo, joka tuhoutuu kypsennyksessä. Valmisruoissa sitä on lisätty ruokiin. Sopivia kaupallisia penturuokia on useita, suosituimpia lienee mainitsemanne Whiskasin juniori. Eläinkaupoissa lisäksi on useiden valmistajien kana- ja kalkkunapohjaisia herkälle vatsalle sopivia purkkivaihtoehtoja. Purkkiruokien notkistamiseen pehmeämmiksi sopii esimerkiksi HYLA-kermaviili tai bulgarian jugurtti.

Nikottelevan pennun syömiskäyttäytymistä on syytä tutkia mm punnitsemalla pentu säännöllisesti. Nikottelu on "pallean harjoittelua". Jos nikottelua on aina syömisen yhteydessä eikä kissan paino nouse, voi kissalla ollakin synnynnäinen kehityshäiriö eikä pelkästään uuden tilanteen aiheuttama ohimenevä pallean toimintahäiriö. Pentujen sosiaalistamisen paras jakso on nyt meneillään. Pentujen kanssa on hyvä seurustella usein. Käsitellä niitä paljon, tutkia ja nostella. Näin ne tottuvat ihmiseen ja oppivat luottamaan. Loishäätölääkitykset on hyvä muistaa aloittaa nyt. Ihanteellisimmillaan pennut saavat loishäädöt 3-4 viikkoina, ja uusinnat 7-viikkoisena ja 9-viikkoisena.

Terv. SPS


Uudet pennut ja vanha kissa

Kysymys

Minulle tuli hoitoon 3 orpoa kissanpentua, ikää heillä on nyt 13vrk ja ovat oikein hyvässä kunnossa. Minulla on ennestään 1v5kk ikäinen tyttökissa ja olisin kiinnostunut tietämään mitä hänen "päässään liikkuu". Kissa menee katsomaan pentuja ja räpsii niitä tassulla (ei kynsiä), kissa ei kuitenkaan murise eikä sähise pennuille. Mitä tämä käyttäytyminen on? Olisiko syytä estää kissamme pääsy pentujen lähelle vai onko kysymys vaan tutustumisesta.

Eläinlääkärin vastaus

Kissa on ihmeissään ja kokeilee tassullaan, mitä nämä liikkuvat oliot ovat. Jos aikuisella kissalla ei ole koskaan ollut omia pentuja eikä se ole itse pentujen äiti eikä siis hormonaalisesti oikeassa vaiheessa, ei se välttämättä tunne äidinvaistoja pentuja kohtaan. Aikuisen vieraan kissan, naaraankin, käytös pentuja kohtaan voi joskus olla pennuille jopa vaaraksi. Pennuilla on omasta äidistään maidon kautta saatua vasta-ainesuojaa tarttuvia tauteja vastaan edellyttäen, että pennut ovat imeneet emoaan ensimmäisen elinvuorokauden aikana. Aikuinen, pennuille vieras kissa, voi kuitenkin kantaa erilaisia mikrobeja, joita vastaan pennuilla ei olisikaan suojaa. Jos aikuinen kissa on rokotettu ja terve eikä kyseessä ole suuri kissala, jossa tautipaine on suurempi ja aikuisen kissan käytös pentuja kohtaan on tasapainoista ja pennuille turvallista, voi aikuisesta kissasta saada itselleen kumppanin pentujen hoitoon. Se osaisi opettaa, pissattaa ja kakattaa, syöttäminen jää kuitenkin ihmisen vastuulle. Onnea matkaaa!

Terv. SPS


Orvon kissan hoito?

Kysymys

Haluaisin tietoa orvon kissanpennun hoidosta. Kissa on n.5 viikkoa. Eli siis yleisesti tietoa ruokinnasta, hoidosta, madotuksesta ja pitääkö käyttää eläinlääkärillä yms?

Eläinlääkärin vastaus

Pienen, 5-viikkoisen kissanpennun hoitaminen on suuri urakka. Pentu tarvitsee etenkin tiuhaan ruokaa ja juomista. Loishäätöjä pentu tarvitsee 5-, 7- ja 9-viikkoisena. Valmisteeksi suosittelen Axiluria. Tabletin voi murskata ja liuottaa verteen ja antaa ruiskulla. Annostus on 1 tabl./5 kg. Joten jos liuotat tabletin 5 ml ruiskussa veteen ja annat noin 1/2 ml liuosta kerran päivässä kolmena päivänä ruiskulla suuhun ja uusit kuurin kahden viikon välein, on pentu saanut loishäätönsä. Eläinlääkärillä käynti on paikallaan pennun ollessa 8-9 viikoinen, silloin alkavat penturokotukset. Onnea uudelle perheenjäsenelle !

Terv. SPS

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
LINKKEJÄ
Työkalut